Islannin väestö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Väestötiedot
Islannin väkiluku 1960-2015 (tuhatta)
Islannin väkiluku 1960-2015 (tuhatta)
Väkiluku 376 248 (2022)[1]
Väentiheys 3,5 / km²
Väestönkasvu +2,02 % (2021) %
Syntyvyys 13,0 elävänä syntynyttä (2021) / 1 000 henkilöä
Kuolleisuus 6,2 kuollutta (2021) / 1 000 henkilöä
Elinajanodote 82,7 (2021)[2]
 -miehet 80,9
 -naiset 84,1
Hedelmällisyysluku 1,7 (2022)
Lapsikuolleisuus 3,3 / 1 000 syntymää
Nettomaahanmuutto 13,3 (2021) / 1 000 henkilöä
Ikärakenne
0–14-vuotiaat 18,55 %
15–64-vuotiaat 66,47 %
65 vuotta täyttäneet 14,98 %
Sukupuolijakauma
Kaikkiaan 105,43 miestä/naista (2022)
Väestöryhmät
Suurin väestöryhmä islantilaiset
Vähemmistöryhmät puolalaiset, tanskalaiset
Kieli
Virallinen kieli islanti
Uskonto
Pääuskonto luterilaisuus 62,3 % (2021)

Islannin väestö tarkoittaa Islannissa asuvia ihmisiä. Väkiluvultaan Islanti on pienin Pohjoismaa. Islannin väkiluku on kuitenkin Pohjoismaiden nopeiten kasvava: se on kasvanut 28 prosentilla vuodesta 1990 lähtien.[3] Islannissa on vajaa 380 000 asukasta, joista yli puolet asuu Reykjavíkin alueella. Islanti on Euroopan harvaanasutuin maa.

Väestönmuutokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönmuutokset vuosittain vuodesta 1970 lähtien.[4][5][6]

Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Syntyvyys
(per 1000)
Kuolleisuus
(per 1000)
Luonnollinen väestönlisäys
(per 1000)
Hedelmällisyysluku
1970 204 000 4 023 1 457 2 566 19,7 7,1 12,6 2,81
1971 206 000 4 277 1 501 2 776 20,8 7,3 13,5 2,92
1972 209 000 4 676 1 447 3 229 22,3 6,9 15,4 3,09
1973 212 000 4 598 1 475 3 123 21,7 6,9 14,8 2,95
1974 215 000 4 276 1 495 2 781 19,9 6,9 13,0 2,66
1975 218 000 4 384 1 412 2 972 20,1 6,5 13,6 2,65
1976 220 000 4 291 1 343 2 948 19,5 6,1 13,4 2,52
1977 222 000 3 996 1 435 2 561 18,0 6,5 11,5 2,31
1978 224 000 4 162 1 421 2 741 18,6 6,4 12,2 2,35
1979 226 000 4 475 1 482 2 993 19,8 6,6 13,2 2,49
1980 228 000 4 528 1 538 2 990 19,8 6,7 13,1 2,48
1981 231 000 4 345 1 656 2 689 18,8 7,2 11,6 2,33
1982 234 000 4 337 1 583 2 754 18,5 6,8 11,7 2,26
1983 237 000 4 371 1 653 2 718 18,4 7,0 11,4 2,24
1984 240 000 4 113 1 584 2 529 17,2 6,6 10,6 2,08
1985 241 000 3 856 1 652 2 204 16,0 6,8 9,2 1,93
1986 243 000 3 881 1 598 2 283 16,0 6,6 9,4 1,93
1987 246 000 4 193 1 724 2 469 17,0 7,0 10,0 2,07
1988 250 000 4 673 1 818 2 855 18,7 7,3 11,4 2,27
1989 253 000 4 560 1 716 2 844 18,0 6,8 11,2 2,20
1990 255 000 4 768 1 704 3 064 18,7 6,7 12,0 2,31
1991 258 000 4 533 1 796 2 737 17,6 7,0 10,6 2,19
1992 261 000 4 609 1 719 2 890 17,7 6,6 11,1 2,21
1993 264 000 4 623 1 753 2 870 17,5 6,6 10,9 2,22
1994 266 000 4 442 1 717 2 725 16,7 6,4 10,3 2,14
1995 267 000 4 280 1 923 2 357 16,0 7,2 8,8 2,08
1996 269 000 4 329 1 879 2 450 16,1 7,0 9,1 2,12
1997 271 000 4 151 1 843 2 308 15,3 6,8 8,5 2,04
1998 274 000 4 178 1 821 2 357 15,3 6,7 8,6 2,05
1999 277 000 4 100 1 901 2 199 14,9 6,9 8,0 1,99
2000 281 000 4 315 1 828 2 487 15,5 6,5 9,0 2,08
2001 285 000 4 091 1 725 2 366 14,4 6,1 8,3 1,95
2002 288 000 4 049 1 822 2 227 14,1 6,3 7,8 1,93
2003 290 000 4 143 1 826 2 317 14,3 6,3 8,0 1,99
2004 292 000 4 234 1 824 2 410 14,5 6,2 8,3 2,03
2005 297 000 4 280 1 837 2 443 14,4 6,2 8,2 2,05
2006 304 000 4 415 1 903 2 512 14,7 6,3 8,4 2,07
2007 308 000 4 560 1 943 2 617 14,9 6,3 8,6 2,09
2008 315 000 4 835 1 987 2 848 15,4 6,2 9,2 2,14
2009 318 000 5 026 2 002 3 024 15,8 6,3 9,5 2,22
2010 318 000 4 907 2 020 2 887 15,5 6,4 9,1 2,20
2011 320 000 4 492 1 986 2 506 14,1 6,2 7,9 2,02
2012 322 000 4 533 1 955 2 578 14,2 6,1 8,1 2,04
2013 326 000 4 326 2 154 2 172 13,3 6,6 6,7 1,93
2014 329 000 4 375 2 049 2 326 13,4 6,2 7,2 1,93
2015 333 000 4 129 2 178 1 951 12,5 6,5 6,0 1,81
2016 338 000 4 034 2 309 1 725 12,1 6,8 5,3 1,75
2017 349 000 4 071 2 239 1 832 11,8 6,4 5,4 1,71
2018 357 000 4 228 2 254 1 974 12,0 6,4 5,6 1,71
2019 364 000 4 452 2 275 2 177 12,3 6,3 6,0 1,75
2020 369 000 4 512 2 307 2 205 12,4 6,3 6,1 1,72
2021 376 000 4 879 2 333 2 546 13,0 6,2 6,8 1,82

Väestöennuste

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elinajanodote Islannissa 1838-2021.

Islannin väestöennuste vuoteen 2070 eri kasvukaavoilla.[7]

Väestöennuste
(1. tammikuuta)[8]
Vuosi Alhainen Keski Korkea
2021 368 792
2030 384 851 419 858 460 435
2040 386 778 438 634 499 509
2050 382 069 453 291 538 389
2060 371 428 466 418 581 422
2070 355 237 476 152 625 502

Reykjavikín seudulla asuu 236 518 ihmistä eli miltei 63 prosenttia Islannin väestöstä. Suurimmat kaupungit Reykjavíkin seudun ulkopuolella ovat Keflavík ja Akureyri. Noin 94 prosenttia islantilaisista asuu kaupungeissa, mikä on yksi suurimmista osuuksista maailmassa.[9]

Islannin suurimmat kunnat[10]:

  1. Reykjavík 134 599
  2. Kópavogur 38 939
  3. Hafnarfjörður 29 763
  4. Reykjanesbær 20 298
  5. Akureyri 19 368

Islannin ainoa virallinen kieli on islanti. Islantilainen viittomakieli on tunnustettu vähemmistökieli. Kun Islanti oli osa Tanskaa, tanskalla oli vähemmistökielen asema ja se oli hallinonkieli. Tanska (taikka ruotsi tai norja) sekä englanti ovat myös pakollisia kieliä koulussa. Noin 93,2 % Islannin asukkaista puhuu islantia. 2,71 % puhuu puolaa, 0,43 % liettuaa, 0,32 % englantia, 0,31 % saksaa sekä tanskaa ja 2,72 % muita kieliä.[11]

Väestöryhmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaisten määrä Islannissa on kasvanut runsaasti 2000-luvulla. Vuonna 1950 Islannin väestöstä ulkomaan kansalaisia oli 1,9 %, vuonna 2000 2,6 %, vuonna 2010 6,8 % ja vuonna 2021 13,9 %. Ylivoimaisesti eniten heitä on tullut Puolasta. Ulkomaalaistaustaisia on 17,1 %.[12]

Väestö kansalaisuuden mukaan:

Luterilaiseen Islannin kansalliskirkkoon kuuluu 60,9 % väestöstä. Muihin luterilaisiin seurakuntiin kuuluu 5,5 %, eli 66,4 % islantilaisista on luterilaisia. 3,9 % on katolisia, ja muihin kristillisiin seurakuntiin kuuluu 2 %. Pakanoita on noin 1,6 %, humanisteja 1,2 %, buddhalaisia 0,4 %, muslimeita 0,3 %, 0,1 % muita ja uskontokuntiin kuulumattomia 24,1 %.[13]